28. toukokuu 2015
Vege -kirja on aikamoinen järkäle. Kuinka kauan sen kokoaminen vei aikaa?
"Olimme keskustelleet kirjan tekemisestä – yleensä parin viinilasin jälkeen – Riikan kanssa jo kymmenen vuoden ajan silloin tällöin. Noin viisi vuotta sitten aloimme puhua asiasta vakavissaan, mutta emme kokeneet ajan olevan vielä oikea. Parin viime vuoden aikana mietimme säännöllisen epäsäännöllisesti minkälainen kirjan konseptin pitäisi olla. Sitten viime huhtikuussa katsoin sattumalta yhtä television ruokaohjelmaa, jossa tehtiin kasvisruokaa. Se oli jotain niin kamalaa, että soitin samalta istumalta Riikalle ja sanoin:"Nyt pitää tehdä se kirja." Riikka vastasi:"Tehdään vaan." Teimme aikaisempien keskustelujen pohjalta konseptipaperin kustantajia varten. Siinä linjasimme kirjamme kotiruokakirjaksi, jossa on pääsääntöisesti puolessa tunnissa valmistuvia maistuvia ruokia – ja joiden ainekset löytyvät lähikaupasta. Teimme kirjaa huhtikuusta heinäkuuhun tahoillamme, minä Helsingissä ja Riikka Italiassa. Kokkailimme ja kirjoitimme reseptejä ylös. Heinäkuussa olin reilun viikon perheeni kanssa Riikan luona yhdessä valokuvaajan kanssa. Teimme muistaakseni silloin 40-50 annosta, jotka kuvattiin. Loppuksesästä ja syksyllä tein kolme kokkaussessiota kuvaajan kanssa kotona ja Riikka teki yhden pitkän viikonlopun kotonaan. Tuntuu hassulta, mutta näimme koko kirjan tekemisen aikana toisemme vain kahdesti."
Millainen työnjako sinulla oli toisen tekijän Riikka Sukulan kanssa?
"Molemmat teimme suunnilleen saman verran reseptejä. Koska kirja taitettiin täällä Suomessa, niin olin näissä hommissa enemmän mukana, mutta Riikka hyväksyi verkon yli aina kaikki tekemiset. Google Docs, Skype ja Facebook olivat kovassa käytössä."
Vege, miksi vege? Kulinaristisista, muista henkilökohtaisista vai ekologisista syistä?
"Olemme molemmat olleet 25 vuotta kasvissyöjiä. Halusimme tehdä pitkäikäisen “perusteoksen” moderneista kasvisruuista, koska sellainen mielestämme puuttui markkinoilta. Meiltä molemmilta oli myös usein kysytty reseptejä erilaisiin tilanteisiin. Syyt ovat varmaan kaikkea kolmea mainitsemiasi. Toisaalta 80 prosenttia suomalaisista sanoi jossain tutkimuksessa haluavansa lisätä kasvisten määrää ruokavaliossaan. Emme tehneetkään kirjaa kasvissyöjille, vaan kaikille, joita hyvä ja helppo kotiruoka kiinnostaa. Se, että reseptit ovat kaikki kasvisruokia, voidaan katsoa olevan enemmän sivuseikka. Tärkeintä on se, että ruoka on hyvää."
Mistä ammensit ideoita?
"Noin puolet resepteistä on meidän kotisuosikkejamme vuosien varrelta. Toinen puoli keksittiin ja kehitettiin kirjaa varten. Luemme molemmat paljon lehtiä, blogeja, keittokirjoja ja niin edelleen. Ideat saattavat tulla aivan mistä tahansa: Matkoilta, romaaneista, musiikista ja sattumasta… Yksi kirjamme resepteistä on couscousilla täytetty munakoiso. Resepti syntyi puolivahingossa, kun minulla oli kuvaussessioiden tiimoilta uuni kuumana ja jostain reseptistä jäi yksi ylimääräinen munakoiso. Ajattelin, että siitä voisi tehdä “jonkin marokkolaishenkisen uuniruoan”. Mietin marokkolaisia mausteita ja värejä ja lähdin yhdistämään marinadiin chiliä, kanelia ja sitruunaa. Tuosta sattuma-annoksesta tuli yksi suosikeistani koko kirjassa."
Mitä kokkaaminen merkitsee sinulle? Et ole ammattikokki, mutta kirjan perusteella varsin intohimoinen harrastaja.
"En todellakaan ole kokki! Meistä ei kumpikaan ole. Arvostus kokin työtä kohtaan on kirjan tekemisen myötä kasvanut valtavasti. Kokkaaminen on hauska ja vaativakin harrastus. Ainakin nyt, kun tästä harrastuksesta on tullut näin julkista. Taustalla on kuitenkin se, että perhe on pidettävä ravittuna arkenakin ja samoja ruokia ei viitsi aina tehdä. Olemme kokkailleet, kokeilleet, onnistuneet ja epäonnistuneet kirjan ostajien puolesta. Kaikki, mikä on turhaa ja liian monimutkaista, on karsittu pois. Vaikka kirja ei olekaan italialainen keittokirja, meillä on hyvin pitkälti italialaisen keittiön periaatteet käytössä: fokus raaka-aineisiin. Ei turhaa teknistä kikkailua. Minimaalisella työstöllä hyvää ja maukasta ruokaa."
Kuinka paljon käytät päivittäin aikaa kokkaamiseen?
"Viikon sisällä kokkaamiseen käytetty aika on hyvin vaihteleva. Käyn vähintään kerran viikossa iltaisin ulkona syömässä, joka vaikuttaa asiaan. Arki-iltana ruoanlaittoon menee keskimäärin 30-45 minuuttia. Viikonloppuna voi käyttää aikaa enemmänkin, jos on vaikka tulossa vieraita kylään. Kasvisruuan hyvä puoli on se, että pääosa ruuista valmistuu lyhyen kypsymisajan ansiosta melko nopeasti. Ristotto on pöydässä 20 minuutissa, parsaan menee 15."
Kirja on kevään aikana komeillut muun muassa Akateemisen kirjakaupan myydyimpänä tietokirjana. Mitä ajattelet sen menestyksestä?
"Tottakai olemme toivoneet kirjan menestyvän, mutta ei menestystä voi suunnitella. Olemme molemmat jakaneet kirjassamme “perhesalaisuuksiamme” ja käyttäneet kirjan tekemiseen paljon aikaa, joten tietysti tämä tuntuu hyvältä. Innostavinta on ollut palaute kirjan ostajilta. Ihmiset pitävät kirjan reseptejä maukkaina ja helppoina. Kirjassa on palautteen mukaan paljon reseptejä, joita on haluttu kokeilla. Se, että kirjasta tehdään ruokaa on tietysti paras palkkio, mitä ruokakirjailija voi saada! Emme kuitenkaan aio tästä innostua tekemään esimerkiksi pikavauhdilla toista kirjaa. Kuten sanottu, olemme haluneet tehdä suomalaisen keittiön kestosuosikin, vegeruoan kantateoksen, joka on yhtä relevantti kolmen vuoden kuluttua kuin nytkin. Meiltä on myös “pajazzo tyhjänä”. Latasimme kaikki suosikkimme tähän kirjaan. Niitä on tehty parhaimmillaan yli vuosikymmen jomman kumman - tai molempien - kotona. Kirjassamme on noin 150 reseptiä, eikä näitä ole helppoa taikoa lisää."
Ruuasta henkilöön, olet Alex monipuolisuusmies: ensin jo 16-vuotiaana dj, radio- ja lehtitoimittaja, sitten yksi Suomen ensimmäisistä multimediayrittäjistä. Aasian tsunamin aikaan runsaat kymmenen vuotta sitten olit esillä myös aktiivisukeltajana. Nykyisin olet mainosmies, levy-yhtiön pyörittäjä ja artisti (Stop Modernists, Deux Tigres) – ja keittokirjailija. Mistä olet saanut aikaa ja rohkeutta pätevöityä ja tulla esiin näin monessa roolissa?
"Kun vanhaksi elää, niin kaikkea ehtii tekemään. Mutta vakavammin sanottuna markkinointiviestintä on ollut päätyöni vuodesta 1994. Tämä helposti unohtuu, kun teen myös näitä muita juttuja, jotka ovat näkyvämpiä. Pidän itseasiassa näitä musiikki-, ruoka- ja muita juttuja hyvänä polttoaineena mainostoimistotöihin. Olen aina ollut kova innostumaan ja innostumisen taustalla on intohimo. Intohimoasioihin puolestaan on aikaa aina, jos niin vain haluaa. Intohimo myös ohjaa tekemään niin hyvin kuin pystyy. Intohimo on kova pätevöittäjä. Esilläoloa en sinänsä kaipaa, mutta tietysti markkinointi-ihmisenä olisi omituista, jos en heittäytyisi tekemistensä puolesta."
Mitä seuraavaksi? Oletko suunnitellut politiikkaan osallistumista?
"Teen jatkossakin asioita, joita kohtaan tunnen intohimoa. Yleensä uudet asiat innostavat. Politiikan osalta on parempi olla sanomatta mitään. Kun lapseni on aikuinen voisin harkita asiaa. Eli tässä on hyvin 10 vuotta aikaa tehdä kaikkea muuta kivaa ja innostavaa."
Teksti: Pasi Kostiainen, Kuva: Andrew Taylor