20. tammikuu 2017
Oi Porto! Lissabon on mahtava, mutta Portugalin toiseksi suurin kaupunki se vasta ihana onkin: Porto tuntuu tiivistävän ja katalysoivan Lissabonin hienot ja kauniit puolet. Ja mikä parasta, turisteja on vähemmän. Siksi umpiedulliseen ja käsittämättömän uljaaseen Portoon kannattaa suunnata juuri nyt.
Jatkolentoja Lissabonista kulkee ilmasillan tavoin tunnin välein. Mikäli vierailuun yhdistää pääkaupungin, juna on nopea ja halpa tapa käväistä Portossa. Viikon matkalla neljä yötä Lissabonissa, kaksi tai kolme Portossa on sopiva suhde.
1. Torre dos Clerigosin näkymät
Kaupunki ensin haltuun! Kiipeä keskeisellä paikalla olevan 1700-luvulta peräisin olevan kirkon torniin, josta aukeaa näkymä yli kaupungin.
Vierailun jälkeen mene Torre dos Clerigosin viereiseen puistikkoon, joka on rakennettu kauppojen katoille. Baari löytyy.
2. Maus Habitos, kulttuuribaari yläilmoissa
Maus Habitos (R. de Passos Manuel 178) eli "pahat tavat" on mahtava indiekulttuurikeskus parkkitalorakennuksen ylimmässä kerroksessa. Baari, klubi, ravintola, kaikkea löytyy, mutta tunnelma taiteellinen.
3. Kävelykierros joella, sillalla ja viinitiloilla
Ponte Dona Maria, oikeammin Ponte Maria Pia, on Gustave Eiffelin suunnittelema mahtava joen ylittävä rautasilta vuodelta 1877. Kävele sen yli ennen auringonlaskua, ota köysirata-ajelu alas joenrantaan portviinitiloille, jossa voi ihailla maagisen kaunista näkymää tupien tarjoiluja maistellen.
4. Parasta ja halvinta kotiruokaa
Käsittämättömän hyvää ja halpaa kotiruokaa söimme Taberna Santo Antoniossa (R. das Virtudes 32). Vieressä puistikossa avautuu yksi kaupungin ihanimmista näköalapaikoista joelle. Vieressä myös muita kehuttuja edullisia ravintoloita kuten O Caracas (Rua das Taipas 27) ja As 7 Maravilhas (Rua das Taipas 17)... hyvät kulmat syömiseen.
5. Casa da Músican lauteilla
Supertähtiarkkitehti Rem Koolhaasin Casa da Música on arkkitehtonisesti päräyttävä. Rakennusta kannattaa ihmetellä, vaikka konserttiin ei menisikään: mustavalkoruudullinen kattoterassi on mainio, ravintola loistava lounaspaikka.
Teksti ja kuva: Aleksi Kinnunen